Kunnan velan käyttöä tulee priorisoida – ennustemalli avuksi

Tilastokeskuksen julkaisemien tietojen mukaan kuntakonsernien velka kasvoi vuonna 2016 miljardilla eurolla 34 miljardiin euroon. Tämä velka on nyt yli kaksi kertaa niin paljon kuin kymmenen vuotta sitten. Velan arvioidaan edelleen kasvavan, huolimatta yleisesti parantuneesta taloustilanteesta Suomessa. 

Kuntien rahoituksen tasapaino säilyy haasteellisena lähivuosina mm. kasvavien uusien ja korvausinvestointitarpeiden johdosta. Kuntakonsernien toiminnan rahavirta eli tulorahoitus ei riitä kattamaan nettoinvestointeja. Lisäksi tuleva sote-uudistus voi yksittäisissä kunnissa aiheuttaa tilanteen, jossa velkoja ei siirry maakunnille ja velkaantumisen taso suhteessa jäljelle jäävään toimintaan kasvaa. Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen totesikin tiedotteessaan (10.8.2017) ettei kuntataloudessa ole yhtään jakovaraa.

Edellä mainittujen kylmien talousfaktojen johdosta kuntien tulee tulevina vuosina priorisoida velan käyttöä investointien rahoitusta suunniteltaessa. Velkarahalla tulisi rahoittaa sellaisia hankkeita, jotka lisäävät kunnan elinvoimaa, pienentävät menoja tai lisäävät tuloja.  Muuttuvat tilatarpeet tulisi toteuttaa joustavin sopimuksin esimerkiksi vuokraamalla, jolloin kiinteistön omistuksesta aiheutuvat riskit voidaan siirtää vuokranantajalle. Tällaisia riskejä ovat mm. ylläpitoriski (esim. sisäilmaongelmat), mutta myös monesti vähemmälle huomiolle jäävä käyttöasteesta tuleva riski, jonka kunta investointia tehdessään ottaa. Tämä riski on realisoitunut siten, että tällä hetkellä tarpeettomien koulutilojen ylläpito maksaa kunnille noin 100 miljoonaa euroa vuosittain.

Leasingsopimusten vastuut raportoitava yksiselitteisesti

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on hiljattain myös täsmentänyt, kuinka vuokra- ja leasingvastuista tulee raportoida. Vuokra- ja leasingsopimusten vastuusitoumukset on tuoreen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen (25.10.2016) mukaan raportoitava osana kunnan tilinpäätösaineistoa. Vuokrasopimusten mukaisten vuokrien jäljellä oleva yhteismäärä sekä leasingsopimusten leasingvastuut ja niihin yleisesti kuuluvat lunastusehdot jäännösarvoineen tulee ilmoittaa tilinpäätöksen liitetiedoissa. Erityisesti pitkien leasingsopimusten vastuiden ja niihin aina sopimuksen päättyessä liittyvän lunastusvelvoitteen raportointivelvoite tuo lisää informaatiota. Tämä tekee sitoumusten, kuten erilaisten vuokra- ja lunastusvastuiden, seuraamisen helpommaksi päättäjille ja kuntalaisille aiemman varsin kirjavan kirjaamiskäytännön sijaan.

Sopimuskauden päättyessä leasingsopimusten jäännösarvojen lunastusmäärä, usein jopa kymmeniä prosentteja investoinnin kokonaismäärästä, tulee mieltää kunnan velkasitoumukseksi, kun kunnassa tehdään päätöksiä investointien rahoitusmuodoista ja niiden vaikutuksista kunnan talouteen. Tässäkin mielessä joustavasti vuokrattu rakennus esimerkiksi 5-7 vuoden vuokrasopimuksella on useissa tapauksissa kustannustehokkain vaihtoehto, eivätkä sen aiheuttamat sitoumukset ole kunnan kannalta kohtuuttomia ja peruuttamattomia. Kuntapäättäjien tulisikin päätöksiä tehdessään miettiä tarkkaan, millaisiin ja miten pitkiin sitoumuksiin he ovat kuntaa ajamassa. Sitoumukset saattavat olla useiden valtuustokausien mittaisia ja harva pystyy ennustamaan oppilas- ja päiväkotilasten määrän kehitystä aluekohtaisesti näin pitkälle.

Ennustemalli avuksi helpottamaan päätöksentekoa

Keskustelut kuntaliiton talousjohdon kanssa ovat johtaneet konkreettisen taloudellisen ennustemallin rakentamiseen. Mallin avulla voidaan helposti simuloida kunnan hankintojen vaikutuksia kunnan keskeisiin, erityisesti velkaa kuvaaviin tunnuslukuihin, kun kunta rahoittaa kohteet joko omalla velalla tai vuokraa tilat. Tällainen tarkastelu tulisi tehdä aina ennen merkittävien hankintojen päätöksiä. Malli on päätösten taloudellisia vaikutuksia ennakoiva, graafisessa muodossaan helposti luettavissa ja heti käyttövalmis. Kuntakonsernien taloudelliset lähtötiedot malli poimii Kuntaliiton julkaisemista julkisista kuntien taloustiedoista.

Priorisoimalla velan käyttöä kunnan elinvoimaa lisääviin kohteisiin ja joustavia tilatarpeita vuokraamalla ostamatta velkarahalla omia kiinteistöjä ja välttämällä niiden ylläpitoon liittyviä riskejä kunnan velan määrän kasvua voidaan rajoittaa.

Parmacon myyntijohtaja Mikko Ruopio (mikko.ruopio@parmaco.fi) antaa mielellään lisätietoja ennustemallin käyttöön liittyen.

Veli Kronqvist
VAKRO Oy