Kuntien tilahaasteiden ratkominen alkaa kaavoituksesta

Siirtokelpoiset vuokrattavat rakennusratkaisut alkavat olla jo tuttua kauraa Suomen kuntapäättäjille. Vuokrauskonseptin esittelemiseen ei tarvitse enää käyttää samalla tavalla aikaa kuin muutama vuosi sitten. Sen sijaan kompastuskiveksi, varsikin tiheään asutetulla pääkaupunkiseudulla ja muissa kaupunkikeskittymissä, on muodostumassa siirtokelpoisille rakennuksille sopivien tonttien puute.

Paramco-rakennus-nostoHelsingin kaupungin Varhaiskasvatusviraston suunnittelija Sirkka Könkkölä-Viitasalo totesi Yle Uusimaan uutisille 19.5. ydinsyyn tilaongelmien hitaaseen ratkaisutahtiin pääkaupunkiseudulla: ”Paviljonkirakennukset tarvitsevat aina tontin, ja tonttimaata Helsingin keskustassa ja täällä lähialueella on vaikeaa saada. Esimerkiksi Lauttasaaressa meillä on puistossa nämä paviljongit. On aikamoinen prosessi ennen kuin sieltä on mahdollista saada tilaa.”

Mikä siis ratkaisuksi, kun sadat lapset, opettajat ja muu henkilökunta kärsivät joko sisäilmaongelmista tai koulutyöhön sopimattomista tiloista? Ratkaisuja kaivataan usein nopealla aikataululla, mutta tontteja joudutaan etsimään tiheään asutetuissa taajamissa kissojen ja koirien kanssa. Tarvitaan poikkeuslupia, ja aikaa kuluu. Asia pitäisi ottaa huomioon kauaskantoisesti jo kaavoitusvaiheessa. Tätäkin kautta prosessi on melko hidas. Kestää 5­–10 vuotta ennen kuin asiaan päästään kaavoituksen kautta käsiksi, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Suunnittelujohtajamme arkkitehti Jari Palonen näkee tilanteeseen parikin erinomaista pitkän tähtäimen ratkaisumahdollisuutta. Asemakaava-alueilla on aina tietty määrä Y-kaavamerkintäisiä tontteja. Ne ovat yleisten rakennusten alueita, jotka voidaan tyypittää esimerkiksi koulu- tai terveydenhuoltorakennuksiksi. Y-tontteja on asemakaavassa yleensä riittävästi, mutta niiden käyttötarkoitusta voitaisiin laventaa niin, että se antaisi paremmin mahdollisuuden rakentaa samalle tontille myös väliaikaisesti rakennusoikeuden tai rakennusalan rajoittamatta. Kaavoituksessa voitaisiin varautua muun muassa väliaikaisiin tonttiliittymiin ja vapaisiin sijoitusalueisiin siirtokelpoisten rakennusten sijoittamista silmällä pitäen.

Sama kaavoituskäytäntö voisi koskea laajemmin muitakin alueita, kuten paikoitus-, liikunta- ja virkistysalueita. Yksi varteenotettava mahdollisuus olisi tuoda asia kunnan rakennusjärjestykseen. Rakennusjärjestys on kokoelma paikallisia määräyksiä, joka määrittelee rakentamista kullakin paikkakunnalla. Rakennusjärjestys puuttuu myös sellaisiin asioihin, joita ei mainita suoraan asemakaavassa. Rakennusjärjestyksessä voitaisiin antaa yleisohje siirtokelpoisten rakennusten sijoittamisesta tietyntyyppisille alueille ja tonteille.

Kunnat ja kaupungit tekevät rakentamiseen liittyvät strategiset päätökset osana kunnallispolitiikkaa. Asian edistäminen vaatii pitkänäköisyyttä ja uutta tapaa tehdä infrasuunnittelua. Tällä puheella haastammekin kunnat tarttumaan asiaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Paremman tulevaisuuden rakentaminen alkaa kaavoituksesta.

Ossi Alastalo
Jari Palonen

 

 
© PARMACO

PL 50 (Haarlankatu 4 F) 33231 Tampere puh. 020 734 0011
Pyydä tarjous ›