Julkinen raha seinistä ihmisiin – näin pienennämme julkisten palveluverkkojen miljardilaskun

Blogi

Maailma muuttuu sellaista vauhtia, että kukaan ei voi varmuudella tietää minkälaisia kouluja, päiväkoteja ja terveyskeskuksia kunnissa ja hyvinvointialueilla tarvitaan esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua.

Kunnissa ja hyvinvointialueilla on Kuntaliiton (2023) arvion* mukaan tällä hetkellä yli neljän miljardin korjausvelka. Tiedämme, että lisärahoitus on kiven alla ja yhteinen nimittäjä tilanteelle on julkisen sektorin alijäämä. ”On olemassa kuntia, joille on tulossa suuret vastuut, vanhoja kiinteistöjä on alaskirjattava ja purettava”, kertoo FCG:n kuntatalouden johtaja, Eero Laesterä. Väärän kokoiset ja väärässä paikassa sijaitsevat tilat voivat jatkossakin tuottaa merkittävän lisälaskun veronmaksajille. Jotta samaan tilanteeseen ei jouduttaisi uudelleen, tänä päivänä tehtävillä päätöksillä on valtava merkitys.

Mikä ratkaisuksi?

Tulevaisuus turvataan varmistamalla riittävän joustavat ratkaisut julkisten rakennusten suhteen. Me Parmacolla tarjoamme uniikkia ratkaisuamme osaksi julkista palveluverkkoa, tuomaan juuri sellaista joustoa, joka ehkäisee nykyisen korjausvelan syntymisen. Vuokramalliin perustuva ratkaisumme on kiertotalouden periaatteiden mukainen, taloudellisesti järkevä ja pystyy tuomaan merkittäviä säästöjä.

Dynaaminen, Suomessa suunniteltu ja valmistettu rakennus joustaa sekä kokonsa että vuokra-aikansa suhteen. Rakennusta voidaan kasvattaa tai se voidaan osittain tai kokonaan siirtää toiseen paikkaan, jos tarve näin vaatii. Vastuu tiloista pysyy koko ajan Parmacolla, jolloin asiakas voi keskittyä perustehtäväänsä, julkisten palveluiden tuottamiseen. Siinä missä investointi paikalla rakennettuun rakennukseen sitoo vuosikymmeniksi ja vaatii miljoonia euroja, huolettomassa vuokramallissa asiakas saa käyttöönsä tarpeisiinsa suunnitellun rakennuksen, tyypillisesti noin 3–6 kuukaudessa.

Omistajasta palveluntuottajaksi

Yksityisellä sektorilla on jo pitkään toimittu periaatteella, jossa yritys ei omista toimitilojaan, vaan keskittyy oman alansa erityisosaamiseen. Omistamisen malli istuu kuitenkin tiukassa julkisella sektorilla ja samaan aikaan ollaan tilanteessa, jossa korjausvelka on kasvanut hurjiin lukemiin. Muutos vaatii uudenlaista ajattelua ja palveluverkon elinkaarikustannusten pitkän aikavälin vertailua. ”Omistaminen ja siihen liittyvät tukipalvelut, tulisi siirtää jollekin muulle taholle ja keskittyisin siihen, mikä on julkisen sektorin varsinaista ydintä. On ymmärrettävä myös omistamisen riskit. Sen riskin antaisin kannettavaksi yksityisille yrityksille. Yksityinen ja riski sopivat paljon paremmin yhteen, kuin kunta ja riski”, toteaa Eero Laesterä

Siirtokelpoinen sairaala

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue teki ratkaisun hankkia lastensairaalan Parmacon toimittamana. Valmistuessaan Seinäjoen lastensairaala  oli Suomen suurin siirtokelpoinen sairaalarakennus, jossa asioi vuosittain jopa 20 000 lasta.  Mielikuva menneiden vuosien parakeista elää paikoin vahvana, vaikka todellisuudessa nykyajan dynaamiset rakennukset ovat arkkitehtonisesti kunnianhimoisia ja vastaavat paikalla rakennettuja rakennuksia.

Kivijalka ei takaa palveluita

”Hyvinvointialueen ensimmäinen intressi ei ole omistaa seiniä, vaan tuottaa palveluita tiloissa, jotka ovat sekä asiakkaiden että henkilökunnan kannalta turvalliset ja fiksut. On mietittävä laajasti, kuinka kauan ja minkä kokoisia palveluita tarvitaan eri alueilla jatkossa. Perinteisesti rakentamista ajatellaan siten, että kivijalka valetaan ja betoni raudoitetaan ja sen koettiin takaavan myös alueen palvelurakenteen pysyvyys. Oikeasti palveluntarve ja henkilöstön saatavuus ohjaavat vahvasti sitä, missä fyysiset palvelupisteet ovat”, taustoittaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja, Tero Järvinen.

Kiinnostuitko? Kuuntele Podcast!

Kuuntele lisää aiheesta Podcastista, jossa FCG:n kuntatalouden johtaja, Eero Laesterä, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen sekä Parmacon toimitusjohtaja, Jukka Joutsenkoski, keskustelevat julkisesta palveluverkosta ja nykytilanteesta. Podcastin juontaja toimii KL Kustannuksen Jarkko Ambrusin.