Rakentava ratkaisu kuntatalouteen
Blogi
Suomen syntyvyys laskee hurjaa vauhtia ja kaupungistuminen kiihtyy. Saamme kuitenkin jatkuvasti lukea tilanteista, joissa muuttotappiokuntiin rakennetaan uusia kouluja tai päiväkoteja tietäen, että kymmenen vuoden kuluttua käyttöaste romahtaa.
Konkreettisen esimerkin tilanteesta antaa Nousiaisten kunta ja heidän kunnanjohtajansa tekemät havainnot kuntien taloustilanteesta. Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta lokakuun alussa. Tilanteessa, jossa kuntien taloustilanne ja väestömuutokset ovat hyvin selvillä, asiasta puhutaan hälyttävän vähän julkisuudessa. Kriisikuntamittareita ollaan onneksi päivittämässä ja asioita tarkastellaan laaja-alaisemmin etukäteen.
Neljä hyvää syytä lainata koulu tai päiväkoti
Rapistuminen ja huonot tilat eivät ole vaihtoehto, mutta uusiin rakennuksiin ei ole myöskään pakko investoida. Mitä hyvää on lainaamisessa?
1) Käyttäjämäärään vaihteluun pystytään reagoimaan tilojen määrää säätelemällä.
2) Riski rakennuksen kunnosta on toimittajalla, koska rakennus palautuu takaisin laina-ajan jälkeen.
3) Rakennukset eivät jää kunnalle käsiin tarpeen loppuessa.
4) Lainattavat rakennukset vastaavat kaikilta ominaisuuksiltaan pysyviä rakennuksia. Muunneltavista oppimisympäristöistä puhuttaessa ne vastaavat nykypäivän vaatimuksiin jopa paremmin kuin vanhat koulurakennukset perinteisine luokkineen ja käytävineen.
Tilojen vuokraaminen on kuntien sisällä jo tuttua, sillä monissa kunnissa rakentamista pyörittää kunnan tai kuntayhtymän tilakeskus. Palvelualueet maksavat investointeina rakennettujen tilojen käyttämisestä vuokraa, jolla katetaan käyttökustannuksia sekä peruskorjaustarpeita. Haasteena on kuitenkin se, että korjausvelan kasaantuessa ja käyttöasteen vähentyessä yhä pienemmältä käyttäjäkunnalta täytyy saada kerättyä suhteessa isompi summa rahaa. Investointi tuo mukanaan isoja riskejä.
Imatra investoi harkiten
Rakennustapojen ei tarvitse myöskään olla joko-tai; Imatran kaupunki totesi oppilasmäärän laskevan tulevaisuudessa ja teki fiksun päätöksen hyödyntää niin sanottua satelliittimallia. Imatra investoi yhteen päärakennukseen, johon tulee muun muassa liikuntasali, ruokala sekä erikoisluokkia, ja lainaa sen ympärille tarvittavat luokkatilat. Ensimmäinen lainattava 848 neliöinen rakennus on jo paikoillaan. Modernit lainattavat rakennukset vastaavat uuden opetussuunnitelman vaatimuksiin muunneltavista ja monipuolisista oppimisympäristöistä.
”Käyttäjille ei ole sinänsä väliä onko rakennus kaupungin vai vuokrattu, tärkeintä on, että tilat toimivat. Tämä oli järkevä ratkaisu, koska oppilasmäärässä on tulossa pudotus. Pienempääkään ei voi rakentaa, koska se olisi alkuun ahdas. Nyt saimme tarvittavat tilat eikä meille ei jää myöhemmin turhia neliöitä pyörimään,” toteaa Kosken koulukeskuksen johtava rehtori Johanna Ovaska pian ilmestyvässä syksyn Tilat-lehdessämme.
Vastaavan rakentamisen ajattelutavan soisi leviävän muihinkin kuntiin. Näin säästyvät varat olisi mahdollista ohjata tärkeämpiin tulevaisuuden investointiin, koulutukseen ja oppilashuoltoon. Samalla vältyttäisiin rakentamasta tyhjilleen jääviä tiloja tulevien sukupolvien päänvaivaksi. Monessa kunnassa pitäisi ottaa pikaisesti aikalisä ja pohtia todella, keitä varten raskaita investointeja ollaan tekemässä. Me tarjoamme rakentavaa ratkaisua.
Ossi Alastalo, toimitusjohtaja